Hölmö

Yhtenä iltana Karhu tulee töistä kotiin ja minä istun lattialla itkemässä. Suustani valuu kivilattialle kuolan lisäksi katkonaista volinaa ja nyyhkäyksiä. Karhu laskee tyynesti läppärilaukkunsa käsistään, vetää tuolin alleen ja istahtaa viereeni. Kiedon käteni hänen jalkansa ympärille ja roikun kuin olisin hukkumassa. Hän pyyhkii sotkuista tukkaa itkun raidoittamilta kasvoiltani, ja minä painan märän poskeni hänen reittään...

Kaupunki

Meillä on uusi koti keskellä saarta. Ensinäkemältä luulin, että kodin ympärillä levittäytyvä seutu on pieni maalaiskylä, mutta ei se ollutkaan. Itse asiassa ympärillämme on yksi saaren suurimmista kaupungeista - mikä tietysti tarkoittaa sitä, ettei se saaren ulkopuolisen maailman mittapuulla ole ollenkaan suuri. Mittakaavan muutos hämmentää minua yhä. Uuden kotikaupungin elämänmeno on rauhallista ja hidastempoista, ainakin...