Ilta on ohi. Huokaisten huoneen tyhjyys luovuttaa, hengityksen alla huovuttaa ryijyn molekyyliyhdisteistä. Etanoli hajoaa katonrajaan, vaikka vielä tunti sitten oli osa iloista verenselkää yhtä ikuisena, muuttumattomana kuin muovipussien lautta, kuin kuusi läpikuultavaa rengasta jokaiseen pakattuna lintu. Nyt kannattaa ottaa mukaan, nostaa kärryyn, se käy kätevästi. Näin. Kitise kiireesti kohti liukuhihnaa, sillä pian on uusi ilta,... Continue Reading →