Varpunen

“Jumalani kuinka olen elänyt!” sanoi kuulemma Edith Piaf. Minustakin tuntuu, että elämään on mahtunut ihan hirveän paljon kaikenlaista, vaikka se vasta on hädin tuskin puolivälissä. (Niin ainakin toivon.) Sattumuksia, seikkailuja, käänteitä. Monta erilaista elämää. Liikkeessä olevan kello käy hitaammin, kuten suhteellisuusteoria osoittaa. Ettei aikaa oikeastaan ole olemassa. On vain entropiaa. Lukiossa piti äidinkielen tunnille viedä kirja,...

Erojen ranta

Päivien ja viikkojen myötä alkaa tuntua siltä, että tähän kylään tullaan eroamaan. Näissä seinissä on jotakin katkeraa ja myrkyllistä, jotain joka on vuosien mittaan imeytynyt rappaukseen ja kaakeleiden väleihin. Liian isoja tai padottuja tunteita, kohtuuttomuutta, epäluuloja. Moitteita liian monista kolmen euron viinipulloista, jotka eivät koskaan lopu lähimarketista. Se kaikki hiipii esiin viemäristä ja kerääntyy kylpyhuoneen...

Hiljainen kylä

Sesongin ulkopuolella turistikohteissa on aina jotakin pohjattoman haikeaa ja väritöntä ihan kuin ne itsekin hetken ajan tiedostaisivat haurautensa, hieman kiusaantuneesti hymyillen pahoittelisivat asiaa. Hiekka on hienon hienoa ja valkoista, tuulee kovasti ja hiukset suussa jatkuvasti, joku menee jo uimaan, yksi kulkee ilman paitaa. Rantabulevardilla on ohikulkijalla hellemekon asusteena siniset huulet. Vain harva ravintola avaa ovensa....