Keltaiset korttelit

Käytännön syistä meidän piti palata Keltaiselle saarelle. Hetkeksi vain, mutta en siltikään olisi tahtonut. Riittämättömyyden, voimattomuuden ja pohjattoman uupumuksen haamut halusivat nousta polttelemaan kurkunpäätä heti, kun vihreys katosi näkökentästä. Täällä katujen kivetys on liian liukas eikä sitä koskaan siivota. Tiet sinkoilevat päämäärättöminä taivasta kohti ja taas alas. Minä kuljen niitä pitkin ja katson, kuinka samanlaista...